Mitä olisin halunnut tietää valokuvattavana olemisesta?
Minua on kuvattu vuosien aikana useasti. Olen maksanut kuvauksista, minua kuvattu lehteen, minua on kuvattu siksi, että minua rakastetaan. Ilmeistä on, että tuo viimeinen tilanne on sellainen, jossa olen tuntenut oloni kameran edessä vapautuneeksi. Näiden kaikkien kokemusten myötä olen oppinut muutaman hyvin tärkeän asian kuvattavana olemisesta.
Aion seuraavaksi puhua hieman siitä mitä kannattaa pitää mielessä, kun valitsee itselleen kuvaajaa. Voisi ajatella, että sehän on helppoa. Etsit vain kuvaajan, jolla on hyviä kuvia ja varaat kuvaukset häneltä. Tavallaan näin onkin. Kuvaajan tyylillä ja estetiikalla on ehdottomasti merkitystä, mutta tuleeko tällä kriteerillä sellaisia kuvia, jotka ovat merkityksellisiä itselle? Ei välttämättä.
Miten kuvaaja näkee minut?
Miten kuvaaja näkee minut on kysymys, johon minun olisi vuosia sitten pitänyt oikeasti keskittyä. Minun olisi pitänyt katsoa kuvaajan kuvia kunnolla. Tiedättekö, siten, etten vain katso sitä ovatko kuvat hienoja ja näyttävätkö ihmiset niissä hyviltä. Olin kuitenkin hyvin kiinni pinnassa ja täysin osaamaton sekä kritiikitön oman valintani suhteen.
Olisin lopulta halunnut kuvia itsestäni enkä niinkään jostain mitä kuvaaja haluaa kuvata. Tunsin itseni kuvauksissa ennemmin mallinukeksi, joka pistetään läpikäymään temppurata. Tajusin tämän saadessani lopulta kuvat käsiini. Ne olivat toki hienoja, mutta niistä puuttui jotain hyvin olennaista – minä.
Olisin halunnut tietää, että minulla on sanavaltaa siihen miten tulen näkymään kuvissa. Ei pelkästään ulkoisesti vaan myös kokonaisena ihmisenä. Kiireen tuntu, valmis koreografia, johon minut nakuteltiin ja kiinnostumattomuus minusta ihmisenä tekivät kokemuksesta kovin pinnallisen ja lopulta turhauttavan.
En yleensä hymyile kuvissa ja se on ihan ok
Pitääkö kuvissa olla jollain tietyllä tavalla?
Sosiaalinen media on täynnä erilaisia vinkkivideoita poseeraukseen ja kuvissa “hyviltä näyttämiseen”. Näitä tekevät kuvaajat, mallit, malleilua harrastavat ja erilaiset vaikuttajat. Syntyy ajatus, että on olemassa jokin absoluuttisen oikea tapa olla kuvissa. Näinhän asia ei ole.
Ajattelin itse myös näin. Tukeuduin kuvaajiin, kyselin vinkkejä, harjoittelin peilin edessä, mietin “parhaita kulmia” ja niin edelleen. Kuvauksista tuli suorituksia, jossa mielessä pyörivät koko ajan erilaiset, ja usein ristiriitaiset, ohjeet siitä miten “näyttää parhaalta”. Jälleen kerran lopputuloksena oli kuvia, jotka olivat ihan hyviä, mutta niistä jälleen kerran puuttui jotain hyvin oleellista.
Olisin halunnut tietää, että minun luonnollinen liikkeeni. Tapa jolla istun, se miten kannan itseni, tuttu liike, jolla haron hiuksiani, kameran linssiä väistävä katseeni, huokaus ja se, etten jaksa hymyillä tauotta on ehdottoman hyvä ja oikein. Minun ei tarvitse muuttaa mitään ollessani kuvattavana. Kun ensimmäisen kerran näin kuvia itsestäni juuri sellaisena kuin olen, oli se kokemuksena järisyttävä.
Tips for choosing a photographer
Hae kuvaajia ja tutustu heidän tyyliinsä
Tee shortlist kuvaajista joiden tyyli miellyttää sinua
Tutustu huolella näiden kuvaajien kotisivuihin
Tarkista, että kuvaajan portfoliossa on erilaisia ihmisiä, erilaisia fiiliksiä
Vältä kuvaajia, joiden kuvat toistavat itseään ja kaikki portfoliossa olevat esimerkkikuvat ovat samankaltaisista ihmisistä (yleensä tämä tarkoittaa valkoisia, nuoria ja hoikkia ihmisiä)
Etsi kuvaajalta kuvia, joissa näet myös itsesi näköisiä ihmisiä (kiinnitä huomio erityisesti kehotyyppiin)
Lue huolella mitä kuvaaja kirjoittaa sosiaalisessa mediassa/kotisivuillaan/blogissa
Tutustu kuvaajan kuvausfilosofiaan ja arvoihin
Valitse kuvaaja, jonka arvot ja estetiikka sopivat omiisi ja, mikä tärkeintä, jonka kuvattavaksi tuntuisi turvalliselta mennä. Itse suosittelen aina kysymään etukäteispalaveria, jossa pääsee kysymään itselle tärkeitä asioita kuvaajalta suoraan.
Mitä siis olisi halunnut tietää valokuvattavana olemisesta? Olisin halunnut tietää, että on olemassa kuvaajia, jotka pyrkivät luomaan turvallisemman tilan kuvattavalle. Kuvaajia, joiden asettamiin odotuksiin ei minun ole pakko vastata. Olisin halunnut tietää, että minulla on oikeus sanoa ei ja sitä kunnioitetaan. Ennen kaikkea olisin halunnut tietää, että on olemassa kuvaajia ja kuvauksia, jotka perustuvat yhdessä tekemiselle, löytämiselle ja vapaudelle olla mitä on.
Tinksu