Miten valokuvaajana tutustun kuvattaviini?
Minulle ei ole yhdentekevää kuka kamerani eteen tulee. Tuskin on muillekaan kuvaajille, mutta jotta voin tehdä työni siten, miten sen haluan tehdä, on äärimmäisen tärkeää tutustua kuhunkin kuvattavaani kunnolla. Kunnolla on hieman epämääräinen käsite, sillä se tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Olen toisaalla kertonutkin edellisessä elämänvaiheessani olleeni väitöskirjatutkija ja ehkäpä se on se tutkijuus ja etnografi minussa, joka tarvitsee riittävästi tietoa toimiakseen.
Minä kuvaan aina ihminen edellä. Tekniikka, kuvaustilanteessa tehdyt efektit, luovuuteni ja estetiikka ovat olemassa kuvattavieni tarinan tukemiseen. Ennen kuvauksia käyn mieluusti kaksi kasvokkaista keskustelua, joiden välissä pyydän kuvattaviani täyttämään laajan taustakyselyn sekä lähettämään minulle erilaisia materiaaleja (referenssikuvagallerian, tekstejä, soittolistoja you name it). Saatuani materiaalit alan tekemään miellekarttaa kuvauksista, mikä sitten käydään yhdessä läpi kuvattavan kanssa toisessa keskustelussa.
Taustakyselyni kysymykset ovat epätavanomaisia. Sama koskee kuvattaville lähteviä ohjeita kuvauksiin valmistautumisesta. Korostan niissä enemmän turvallisuutta, tunteita ja kuvattavan roolia kuvauksissa kuin niinkään ulkoisia seikkoja. Toivon, että kuvattavani kertovat minulle itsestään sellaisina kuin he ovat. Jotta voin tehdä työni, toivon saavani tietää mikä kuvattaviani liikuttaa, mikä heitä rajoittaa ja mikä on sellaista, jonka he haluavat tulevan esille. Näihin teemoihin ei pääse kiinni vain kysymällä “Miten haluat tulla nähdyksi?”.
Tämä tutustuminen ei ole vain minulle. Samalla kun minulle kerrotaan asioita, kerron kuvattavilleni myös itsestäni ja tavastani tehdä tätä työtä. Kyse ei siis ole pelkästään siitä, että minä tutustun kuvattaviini vaan me tutustumme toisiimme. Tähän prosessiin kuuluu olennaisena osana myös rajoista, suostumuksesta ja turvallisuudesta puhuminen. Kerron kuvattavilleni myös sen, että kaikki minulle jaettu materiaali ja taustakyselyn vastaukset hävitetään samalla, kun toimitan hänelle valmiin gallerian. En myöskään koskaan kerro kuvattavistani mitään sellaista yksityisesti tai sosiaalisessa mediassa, mihin en ole heiltä saanut lupaa. Luottamus siihen, että teen työni eettisesti ja kuvattaviani kunnioittaen on edellytys sille, että kuvattavani voivat kokea turvallisuutta suhteessa kuvauksiin.
Miten siis tutustun kuvattaviini? Tutustun heihin kuten kokonaisiin ihmisiin tutustutaan. Aina, kun kohtaamme uuden ihmisen, olemme kiinnostuneita hänestä. Millainen hän on, mistä hän pitää, mihin hän suhtautuu intohimoisesti j.n.e. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä ja ilmiöistä ja olen luontaisesti utelias uusien asioiden äärellä. Tämä asenne näkyy vahvasti minussa kuvaajana. Minä olen kiinnostunut kuvattavistani; olen utelias heidän suhteensa. Haluan oppia kunnioittamaan heidän rajojaan ja auttamaan heitä oikealla tavalla. Olkoon tämä sitten se pieni etnografi tai antropologi minussa.
Tinksu