Mikä inspiroi minua valokuvaajana?
Olen viime aikoina käynyt lukuisia keskusteluja siitä mikä inspiroi minua valokuvaajana. Nämä keskustelut ovat tuntuneet merkityksellisiltä, mutta myös todella epämääräisiltä. Olen ponnistellut toistuvasti yrittäessäni sanoittaa sen mitä tunnen, mitä näen, mitä se minussa herättää ja mihin tämä kaikki johtaa. Sanat eivät tunnu riittävän, niiden merkitys on epätarkka tai en saa kiinni siitä mitä yritän oikeasti sanoa. Nyt kuitenkin haluan kertoa teille mikä minua todella inspiroi.
Eräs kokemukseni valokuvattavana olemisesta
Varasin vuosia sitten eräänlaiset boudoir-kuvaukset itselleni. Kuvausaika oli lyhyt ja kuvaaja ammattilainen. Suunnittelin asut ja tein itse hiukset ja meikin. Visuaalisesti liikuttiin boudoirin ja pin-upin välimaastossa. Saavuin paikalle, vaihdoin vaatteet ja odotin omaa aikaani.
Kuvaaja oli ammattimainen ja kunnioittava. Setti oli valmiina ja hän ohjasi minua läpi kuvausten. Tein kaiken mitä hän toivoi ja mikään toive ei ollut törkeä, vastenmielinen tai loukkaava. Kuvaukset etenivät kuin juna. Sain kannustavaa palautetta ja lopuksi vielä kiiteltiin puolin ja toisin. All good, paitsi, että oloni oli epämukava.